Työikäisten muistisairaudet ovat hyvin harvinaisia, mutta valitettavasti sairaus joskus puhkeaa jo ennen eläkeikää. Työikäisillä yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti sekä otsa-ohimolohkorappeumat. TYKS:in PET-keskuksessa aloitellaan Auria biopankin ja lääketeollisuuden kanssa tutkimusprojektia, jossa pyritään biopankin keräämiä tietoja hyödyntämällä selvittämään TYKS:ssä Alzheimer-diagnoosin saaneiden potilaiden aiempien vuosien tutkimustuloksia ja niiden merkitystä diagnostiikassa ja varhaisen havaitsemisen kehittämisessä.
Kirjoitus julkaistu alunperin 21.9.2020 Auria Biopankin sivuilla, kirjoittaja on LT, neurologian erikoislääkäri Nina Kemppainen
Muistioireet ovat hyvin yleisiä, mutta työikäisillä ne useimmiten selittyvät hyvänlaatuisilla tekijöillä, kuten työelämän kuormituksella ja stressillä, arjen kiireillä ja huonolla nukkumisella. Kuormitustekijöiden ja univajeen jatkuttua pidempään alkavat ongelmat näkyä keski-ikäistyvällä työntekijällä keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden haasteina sekä muistin pätkimisenä. Ajoittain myös sanat voivat olla hukassa ja ajatus karkailee kesken lauseen. Näiden ongelmien hoitona on luonnollisesti liiallisen kuormituksen ja kiireen karsiminen, sekä riittävästä unesta ja unen laadusta huolehtiminen. Pitkään jatkuneen kuormittuneisuuden korjaaminen kestää kuukausia ja uupumus voi jatkua yllättävänkin pitkään ennen oireiden helpottumista.
Työikäisten muistisairaudet ovat hyvin harvinaisia, mutta valitettavasti sairaus joskus puhkeaa jo ennen eläkeikää. Työikäisillä yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Oireet alkavat hiipivästi edeten ja yksi ensimmäisistä oireista voi olla masennus, johon liittyy aiempaa merkittävästi vähäisempi kiinnostus asioihin, harrastuksiin ja sosiaalisiin kontakteihin. Muistioireet voivat jäädä sairastuneelta itseltään huomaamatta ja usein läheiset tai työtoverit havaitsevat muutokset toimintakyvyssä sairastunutta selvemmin. Työssä uusien tehtävien tai toimintatapojen oppiminen voi olla vaikeaa ja työtehtävien hoitaminen loppuun saakka takkuaa. Erityisesti otsa-ohimolohkorappeumassa ensimmäiset muutokset voivat näkyä sairastuneen persoonassa ja käyttäytymisessä. Rauhallinen henkilö voi muuttua impulsiiviseksi, ärtyä kovin helposti tai käyttäytyä poikkeavan estottomasti. Toisaalta tähän sairausryhmään liittyy usein myös puheen tuoton selvää kankeutumista, eli sanojen tuottaminen voi olla hyvin vaikeaa tai lauseiden sisällöt muuttuvat epäselviksi.
Muistisairauksien riskitekijöitä on kartoitettu viime vuosina paljon ja merkittävinä elintapariskeinä pidetään diabetesta, verenpainetautia, ylipainoa, liikunnan puutetta, tupakointia, alhaista koulutusta ja masennusta. Laskennallisesti nämä elintapariskit selittävät noin 30% kaikista Alzheimerin taudin tapauksista. Riskitekijöihin vaikuttamalla pystyttäisiin siis merkittävästi vähentämään muistisairauksien aiheuttamaa taakkaa. Olemme TYKS:n PET-keskuksen kanssa olleet mukana laajassa FINGER-tutkimusprojektissa, jossa havaittiin laaja-alaisen elintapoihin vaikuttamisen ja harjoittelun kohentaneen merkittävästi muistisairausriskissä olevien henkilöiden tiedonkäsittelytoimien tasoa kahden vuoden seurannassa. Ryhmä koostui henkilöistä, joilla todettiin PET-kuvauksella tavanomaista väestöä enemmän aivoissa amyloidi-valkuaisainetta. Amyloidi aiheuttaa merkittävän riskin Alzheimerin taudin kehittymiselle. Aivojen sokeriaineenvaihdunnan PET-kuvauksessa totesimme aineenvaihdunnan säilyneen harjoitteluryhmällä tietyillä aivoalueilla merkittävästi enemmän harjoittelemattomaan ryhmään verrattuna.
Riskitekijöihin vaikuttamisen ohella keskeiset tieteellisen tutkimuksen alueet ovat luotettavien biologisten markkereiden löytäminen muistisairauksien mahdollisimman varhaisen ja tarkan havaitsemisen mahdollistamiseksi, sekä uusien, taudinkulkua muuntavien lääkkeiden kehittäminen. Nämä tutkimushaarat liittyvät tiiviisti toisiinsa sillä taudin varhainen ja luotettavaan markkeriin pohjautuva havaitseminen on edellytys uusien lääkeaineiden riittävän varhaiselle ja oikein kohdennetulle käytölle sekä lääkkeen vasteen seurannalle. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa aivojen tautimuutoksia voidaan havaita jo vuosia ennen oireiden alkamista ja näiden havaitsemiseen voidaan käyttää mm. aivojen PET-kuvantamista ja selkäydinnesteen merkkiaineita. Otsa-ohimolohkorappeumissa ei toistaiseksi ole löydetty luotettavaa markkeria kliiniseen käyttöön. PET-keskuksessa olemme olleet ensimmäisten joukossa ottamassa Alzheimerin taudin aivojen amyloidikuvantamista käyttöön ja tällä hetkellä aloitamme yhteistyössä Auria biopankin ja lääketeollisuuden kanssa tutkimusprojektia, jossa pyritään biopankin keräämiä tietoja hyödyntämällä selvittämään TYKS:ssä Alzheimer-diagnoosin saaneiden potilaiden aiempien vuosien tutkimustuloksia ja niiden merkitystä diagnostiikassa ja varhaisen havaitsemisen kehittämisessä.
Comments are closed.