Tiedemaailma on vasta viime aikoina alkanut sisäistää, että tieto lisääntyy ja monimuotoistuu jakamalla. Avoin tieto ja avoin tiede ovat kasvava virtaus, jonka sähköisen tiedonkäsittelyn helppous ja edullisuus mahdollistavat. Olemme oivaltamassa, että jos haluamme kehittää teknologiaa, lääketiedettä ja muita tieteitä kaikkien hyväksi, tiedon omiminen vain yhden tutkijaryhmän tai yrityksen käyttöön ei ole oikeastaan kovinkaan tehokasta.
Biopankkien toiminnan hienous on juuri tässä: Tietoa ei vain kerätä ja varastoida, vaan se lähetetään maailmalle tekemään töitä ja kasvamaan korkoa. Biopankeissa informaatiota, eli biopankkinäytteitä ja terveystietoja näytteenantajista, kerätään nimenomaan yhteiseen käyttöön. Tutkijat voivat hyödyntää näitä biopankin näytevarantoja, mutta sen lisäksi heillä on velvollisuus julkaista tutkimustuloksensa ja palauttaa tutkimuksessa tuotettu uusi tieto biopankin ja siten muiden tutkijoiden käyttöön.
Tutkijankammioiden perukoilla maailmasta irrallaan tehtävä tutkimus- ja kehitystyö alkaa osoittaa väistymisen merkkejä kaikilla aloilla, kun asiantuntijat ympäri maailmaa ovat oivaltamassa jakamisen mielekkyyden. Kaikki hyötyvät, kun tutkijat vertaisarvioivat toistensa artikkeleita julkisilla alustoilla, insinöörit avaavat patenttejaan, ohjelmoijat etsivät ja korjaavat vikoja toistensa avoimesta koodista. Samaa logiikkaa noudattaen tieteentekijät värväävät kansalaiset biopankkien kautta avustamaan tutkimuksessa ja jakavat keräämäänsä aineistoa verkossa. Yksi tunnetuimmista osaamisen jakajista on sähköautoja valmistavan Teslan perustaja Elon Musk, joka vuonna 2014 vapautti sähköautoihin liittyvät patenttinsa yleiseen käyttöön edistääkseen ekologisesti kestävää liikennettä.
Biopankit ovat keskeinen osa avoimen tiedon kulttuurin levittäytymistä lääke-, terveys- ja liikuntatieteisiin. Ihmisten arkaluontoisia tietoja ei luonnollisestikaan voida jakaa sellaisenaan, mutta esimerkiksi biopankkien, yliopistojen, sairaanhoitopiirien ja lääketeollisuuden yhteinen hankejättiläinen FinnGen on sitoutunut julkaisemaan tutkimustuloksensa ja datansa säännöllisesti verkossa. Huikea määrä anonyymia genomitietoa eri sairauksista on vapaasti käytettävissä FinnGenin verkkosivujen kautta, ja tiedon määrä kasvaa jatkuvasti.
Biopankkien aineistot karttuvat tälläkin hetkellä, ja meillä on lupa odottaa tulevaisuuden biopankkitutkimukselta suuria. Löydökset eivät kuitenkaan tule olemaan kenenkään yksittäisen tutkijan ansiota, vaan ovat tulos laajan verkoston vastavuoroisesta yhteistyöstä. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa lääketiedekin seuraa tietä, jota jo poliorokotteen kehittäjä Jonas Salk vuonna 1955 viitoitti sanoillaan: ”Sillä ei ole patenttia. Eihän aurinkoakaan voisi patentoida.”
Kirjoittaja:
Senni Lipponen
Keski-Suomen Biopankki
Comments are closed.