Syövän diagnosointi ja taudin seuranta ei ole aina aivan yksinkertaista. Siihen on kuitenkin kehitteillä uusia keinoja, jotka hyödyntävät kasvaimen sisältämää DNA-ainesta.
Valtaosa ihmisen perimän määrittävästä DNA:sta on solujen sisällä tumissa. Meillä kaikilla on kuitenkin myös solujen ulkopuolella olevaa DNA:ta eli CfDNA:ta. CfDNA:ta voi päätyä verenkiertoon monista syistä, vaikkapa raskaan liikunnan, tulehduksen tai raskauden aikana. Verenkierron cfDNA kiinnostaa kovasti syöpätutkijoita, sillä osa cfDNA:sta voi olla peräisin kasvainsoluista.
Syöpäkasvaimista vapautuneen cfDNA:n mittaaminen ja analysointi tarjoavat uusia ja entistä parempia keinoja syöpää vastaan käytävässä taistelussa. Osa Suomen biopankeista, esimerkiksi Keski-Suomen ja Tampereen biopankit, keräävät cfDNA-näytteitä biopankkisuostumuksen antaneilta syöpäpotilailta. Nämä näytteet kerätään potilailta muiden leikkausta edeltävien verikokeiden yhteydessä.
Ennen leikkausta tai leikkauksen jälkeen otettavia cfDNA-näytteitä voidaan hyödyntää monella tavalla syöpien tutkimuksessa, diagnostiikassa ja hoidon seurannassa. Esimerkiksi, jos kasvainsolukko on saatu poistettua kokonaan leikkauksella tai muulla hoidolla, veressä ei ole kasvainperäistä cfDNA:ta. Kasvainperäisen cfDNA:n löytyminen seurantanäytteistä sen sijaan kertoo, että kasvainta on edelleen jossain elimistössä.
Kasvainkudoksesta tehtävät mutaatiotutkimukset ohjaavat nykyään monien syöpälääkkeiden valintaa. Joskus kudosnäytteitä ei kuitenkaan pystytä käyttämään esimerkiksi sen takia, että näytteen ottaminen olisi potilaalle liian vaarallista. Tällaisissa tapauksissa kudosnäytteestä tehtävä tutkimus voidaan nykyään melko usein korvata turvallisella verikokeella ja cfDNA:sta tehtävällä mutaatiotutkimuksella, mikä voi oleellisesti auttaa hoidon valinnassa.
Mutaatiotutkimuksen perusteella valittu syöpäpotilaan lääkehoito saattaa aluksi tehota, mutta myöhemmin hoitovaste voi hiipua. Hiipumisen syy saattaa olla hoitovastetta vähentävä mutaatio, jota voidaan etsiä cfDNA-näytteestä. Jos tällainen mutaatio löytyy, lääkitystä voidaan muuttaa ja hoitovastetta toivottavasti parantaa.
Ihannetapauksessa syövät voitaisiin tunnistaa tulevaisuudessa verinäytteen perusteella jo kauan ennen kuin se nykyisillä keinoilla on mahdollista. Matka tähän tavoitteeseen on kuitenkin pitkä ja tehtävänä on vielä paljon tutkimus- ja kehitystyötä. Biopankkien alati karttuvat aineistot auttavat tutkijoita tässäkin työssä.
Senni Lipponen
Projektityöntekijä
Keski-Suomen Biopankki
Comments are closed.